Myytti #1

Asiakkaat haluavat pitkää terapiaa

Toisin kuin me terapeutit kuvittelemme, ihmiset eivät rakasta terapiassa käyntiä. Ihmiset eivät yleensä kaipaa vuosia kestäviä säännöllisiä terapiasuhteita.

Vaikka terapiakerta vie terapeutin aikaa vain yhden tunnin, se vie asiakkaan aikaa paljon enemmän. Sen lisäksi että asiakas maksaa terapiasta, hän on saattanut palkata lastenvahdin, ottaa töistä palkatonta ja maksaa matkakulut. 

Valitettavasti terapia on monille liian kallis ja aikaa vievä.

Terapiaan saapuva asiakas on usein kamppaillut pitkään ongelmansa kanssa ja etsii apua. Koska terapia vie aikaa ja rahaa, ihmiset yleensä lopettavat terapian, kun he ovat saaneet riittävää apua.

Ainakin useimmissa tapauksissa terapiasuhteen pitkittymistä ennustaa psykologisen stressin pitkittyminen [1]. Ihmiset jäävät siis pitkiin terapiasuhteisiin, koska terapia ei toimi, ei siksi, koska terapia toimii.

Myytti #2

Pitkä terapia on parempaa kuin lyhytterapia

Monilla on käsitys, että iso ongelma vaatii pitkän terapian. Asia ei ole näin yksinkertainen. 

Useissa tutkimuksissa on huomattu, ettei mielenterveysongelmien hoidossa terapian pituudella ole merkittävää vaikutusta. 

Terapiakertojen määrää vertailevien tutkimusten valossa terapian kesto ei ole merkittävä tekijä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen [3], anoreksian [4], post-traumaattisen stressin [5] tai paniikkihäiriön [6] hoidossa.

Itseasiassa suurin osa tutkimusnäyttöön pohjautuvista kognitiivisen käyttäytymisterapian interventioista on lyhytterapiaa [7].

Terapian tärkeimmät vaikuttavat tekijät perustuvat aivan muihin asioihin kuin tapaamiskertojen pituuteen [9].

Lyhytterapia vaikuttaa myös kaikista vaikeimpiin mielenterveyden haasteisiin. Esimerkiksi Steven Hayesin ja kumppaneiden satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa vain kuusi tapaamiskertaa vähensi merkittävästi psykoosin uusiutumisriskiä [8].

Myytti #3

Terapian hyöty kasvaa terapiasuhteen pitkittyessä

Yksi isoimmista terapiaa koskevista myyteistä on se, että terapiasta saatu hyöty kasvaisi ajan myötä. Terapian määrän ja siitä saadun hyödyn yhteyttä on tutkittu.

Mielenkiintoinen havainto on, että lyhytterapiaa käyvät asiakkaat kokevat nopeampia muutoksia kuin pitkää terapiaa käyvät [9].

Arvioiden mukaan suurin osa terapeuttisesta hyödystä tulee ensimmäisen 2­–4 tapaamisen aikaan [13].

Jos terapia osuu keskeisiin psykopatologisiin prosesseihin, terapian vaikutus voi olla hyvinkin nopea. Modernissa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa radikaalit muutokset ovat yleisiä [10].

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on sovellettu onnistuneesti yhden tai kahden tapaamiskerran mallina esimerkiksi masennuksen [12] ja paniikkihäiriön [6] hoidossa.

Tutkimuksista tiedetään myös, että jos terapia vaikuttaa tärkeisiin psykologisiin muutosprosesseihin, seuraukset voivat näkyä pitkään.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa suurin osa hyötyi kuuden tapaamiskerran HOT työskentelystä masennuksen hoidossa ja tulokset näkyivät vielä kolmen vuoden seurantajaksossa [11].

Jos asiakkaiden toiveita ja vaikuttavuustutkimuksia seurataan, niin lyhytterapia voi olla jopa parempaa kuin pitkä terapia.