Faktat myyttien takana

Lyhytterapia

 

 

Faktat myyttien takana

Lyhyt-terapia

Lyhytterapia

 

 

Lataa Opas

Lyhytterapeutin ensiaskeleet

Oletko terapeutti, psykologi tai life-coach ja kiinnostunut lyhytterapiasta? Lataa ilmainen 20-sivun kirja, joka opastaa lyhytterapeuttisen työskentelyn alkuun. Kirjassa kerron, kuinka voit jäsentää asiakkaan tilanteen ensimmäisellä tapaamiskerralla, muotoilla ongelman uuteen valoon ja saattaa muutosprosessi käyntiin. 

Lyhytterapia vs. psykoterapia?

Lyhytterapia on edullisempaa, tehokkaampaa ja joustavampaa kuin pitkä psykoterapia. Tämä voi kuulostaa oudolta ajatukselta. Otetaanpa vertailuun kaksi eri lähestymistapaa.
Kelan tukema psykoterapia
Keskimääräinen hinta 45 € per sessio
Tapaamisia kerran viikossa vuoden ajan
45 € x 50 = 2250 €
Itse maksettu lyhytterapia
Tarjoamani hinta 80 € per sessio
Viisi tapaamisia kahden viikon välein
80 € x 5 = 400 €
Viiden session lyhytterapia tulee yli viisi kertaa halvemmaksi kuin vuoden psykoterapia. Voit halutessasi palkata viisi eri lyhytterapeuttia vuoden aikana, ja olet silti voiton päällä. Jos mietit, voiko lyhytterapia olla yhtä toimivaa kuin pitkä psykoterapia, niin jatka lukemista.

 

 

 

 

Lyhytterapia, joka tähtää oireiden taustalla oleviin muutosprosesseihin, voi olla hyvin tehokas alueilla, joiden on perinteisesti ajateltu kuuluvan psykiatrian kentälle.

 

Näkökulmalla on merkitystä

Terapeutin näkökulmalla on iso vaikutus terapiatyöhön.
Jos terapeutti olettaa, että paras hetki muuttaa asiakkaan tilannetta on jo terapian aikana, se tuottaa hyvin erilaisen terapiakokemuksen verrattuna oletukseen, että muutokseen tarvitaan vuosien terapia. 
Terapeutin näkökulma heijastuu myös asiakkaan odotuksiin. Jos terapia kestää pitkään, asiakas omaksuu käsityksen, että myös muutokseen menee pitkään.

Mitä tarkoittaa lyhytterapia?

Lyhytterapiaan ei ole mitään virallista määritelmää. Esimerkiksi psykoterapeutille 10 tapaamista tarkoittaa napakkaa terapiaa, kun taas koulun psykologille 10 tapaamista on pitkä terapiasuhde.
Terapia on usein kilpajuoksua sen välillä, mitä terapiamalli vaatii ja mitä asiakas on valmis ottamaan vastaan. Terapian edetessä asiakkaiden motivaatio yleensä laskee.
Tutkimusten mukaan keskimääräinen tapaamiskertojen määrä on 4-6 ja yleisin käyntien määrä on yksi. Mitä pidemmälle terapia jatkuu, sen todennäköisempää on, että terapia keskeytyy [1, 2].
Lyhytterapia voidaan siis määritellä siten, että se loppuu ennen asiakkaan motivaation loppumista. Tämä tarkoittaa keskimäärin alle kuutta tapaamiskertaa. 
 

Kolme yleisintä myyttiä lyhytterapiasta

 

Myytti #1

Asiakkaat haluavat pitkää terapiaa
Toisin kuin me terapeutit kuvittelemme, ihmiset eivät rakasta terapiassa käyntiä. Ihmiset eivät yleensä kaipaa vuosia kestäviä säännöllisiä terapiasuhteita.
Vaikka terapiakerta vie terapeutin aikaa vain yhden tunnin, se vie asiakkaan aikaa paljon enemmän. Sen lisäksi että asiakas maksaa terapiasta, hän on saattanut palkata lastenvahdin, ottaa töistä palkatonta ja maksaa matkakulut. 
Valitettavasti terapia on monille liian kallis ja aikaa vievä.
Terapiaan saapuva asiakas on usein kamppaillut pitkään ongelmansa kanssa ja etsii apua. Koska terapia vie aikaa ja rahaa, ihmiset yleensä lopettavat terapian, kun he ovat saaneet riittävää apua.
Ainakin useimmissa tapauksissa terapiasuhteen pitkittymistä ennustaa psykologisen stressin pitkittyminen [1]. Ihmiset jäävät siis pitkiin terapiasuhteisiin, koska terapia ei toimi, ei siksi, koska terapia toimii.

Myytti #2

Pitkä terapia on parempaa kuin lyhytterapia
Monilla on käsitys, että iso ongelma vaatii pitkän terapian. Asia ei ole näin yksinkertainen. 
Useissa tutkimuksissa on huomattu, ettei mielenterveysongelmien hoidossa terapian pituudella ole merkittävää vaikutusta. 
Terapiakertojen määrää vertailevien tutkimusten valossa terapian kesto ei ole merkittävä tekijä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen [3], anoreksian [4], post-traumaattisen stressin [5] tai paniikkihäiriön [6] hoidossa.
Itseasiassa suurin osa tutkimusnäyttöön pohjautuvista kognitiivisen käyttäytymisterapian interventioista on lyhytterapiaa [7].
Terapian tärkeimmät vaikuttavat tekijät perustuvat aivan muihin asioihin kuin tapaamiskertojen pituuteen [9].
Lyhytterapia vaikuttaa myös kaikista vaikeimpiin mielenterveyden haasteisiin. Esimerkiksi Steven Hayesin ja kumppaneiden satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa vain kuusi tapaamiskertaa vähensi merkittävästi psykoosin uusiutumisriskiä [8].

Myytti #3

Terapian hyöty kasvaa terapiasuhteen pitkittyessä
Yksi isoimmista terapiaa koskevista myyteistä on se, että terapiasta saatu hyöty kasvaisi ajan myötä. Terapian määrän ja siitä saadun hyödyn yhteyttä on tutkittu.
Mielenkiintoinen havainto on, että lyhytterapiaa käyvät asiakkaat kokevat nopeampia muutoksia kuin pitkää terapiaa käyvät [9].
Arvioiden mukaan suurin osa terapeuttisesta hyödystä tulee ensimmäisen 2­–4 tapaamisen aikaan [13].
Jos terapia osuu keskeisiin psykopatologisiin prosesseihin, terapian vaikutus voi olla hyvinkin nopea. Modernissa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa radikaalit muutokset ovat yleisiä [10].
Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on sovellettu onnistuneesti yhden tai kahden tapaamiskerran mallina esimerkiksi masennuksen [12] ja paniikkihäiriön [6] hoidossa.
Tutkimuksista tiedetään myös, että jos terapia vaikuttaa tärkeisiin psykologisiin muutosprosesseihin, seuraukset voivat näkyä pitkään.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa suurin osa hyötyi kuuden tapaamiskerran HOT työskentelystä masennuksen hoidossa ja tulokset näkyivät vielä kolmen vuoden seurantajaksossa [11].
Jos asiakkaiden toiveita ja vaikuttavuustutkimuksia seurataan, niin lyhytterapia voi olla jopa parempaa kuin pitkä terapia.
Mitä on KKT?
Mitä on HOT?

Jos voisimme vaihtaa kaiken siitä mitä tiedämme siihen mitä emme tiedä, se olisi hyvä vaihtokauppa.

Uusi suunta

Valitettavasti mielenterveyskentällä ei ole selkeää käsitystä siitä, miksi ihmiset kärsivät ja mitä ongelmille tulisi tehdä.
Tämä on mielenkiintoinen mysteeri tutkimuskentällä, joka on yli 60 vuoden aikana tuottanut tuhansia artikkeleita terapian vaikuttavuudesta.
Huolimatta vuosikymmenien tutkimuksesta lääketiede ei osaa edelleenkään sanoa, mistä mielenterveyden ongelmat, kuten masennus tai psykoosi, johtuvat tai mitä niille tulisi tehdä.
Mielenterveystutkimus on vasta kääntymässä suuntaan, jossa oireiden sijaan tutkitaan ongelman taustalla olevia mielen prosesseja.
Tästä syystä lyhytterapia, joka tähtää oireiden taustalla oleviin muutosprosesseihin, voi olla hyvin tehokas alueilla, jotka on perinteisesti ajateltu kuuluvan psykiatrian kentälle.
 

Mielen ongelmat ovat normaalia

Moderni kognitiivinen käyttäytymisterapia pyrkii ymmärtämään tätä mysteeriä uudella käsityksellä, jonka mukaan kärsimys ja toisaalta hyvinvointi ovat yhteydessä normaaleihin mielen prosesseihin.
Jos terapeutti omaksuu modernin lyhytterapeutin näkökulman, hän on kiinnostunut prosesseista, jotka ovat yhteydessä radikaaliin muutokseen.
Jos haluaa vaikutta prosesseihin, ei tarvitse kerätä oireluetteloa tai tutkia ”ongelman taustalla piilevää häiriötilaa”.
Tarkoitus on ymmärtää, mitkä psykopatologiset prosessit johtavat ongelmiin ja miten niihin voidaan vaikuttaa.
oireista prosesseihin

Lähteet

[1] Brown, G. S., & Jones, E. R. (2005). Implementation of a Feedback System in a Managed Care Environment: What Are Patients Teaching Us? Journal of Clinical Psychology, 61(2), 187–198. 

[2] Olfson M, Mojtabai R, Sampson NA, Hwang I, Druss B, Wang PS, Wells KB, Pincus HA, Kessler RC. Dropout from outpatient mental health care in the United States. Psychiatr Serv. 2009 Jul;60(7):898-907. doi: 10.1176/appi.ps.60.7.898. PMID: 19564219; PMCID: PMC2774713.

[3] Cape, J., Whittington, C., Buszewicz, M., Wallace, P., & Underwood, L. (2010). Brief psychological therapies for anxiety and depression in primary care: meta-analysis and meta-regression. BMC medicine, 8, 38. https://doi.org/10.1186/1741-7015-8-38

[4] Lock J, Agras WS, Bryson S, Kraemer HC. A comparison of short- and long-term family therapy for adolescent anorexia nervosa. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 2005 Jul;44(7):632-9. doi: 10.1097/01.chi.0000161647.82775.0a. PMID: 15968231.

[5] Sijbrandij M, Olff M, Reitsma JB, Carlier IV, de Vries MH, Gersons BP. Treatment of acute posttraumatic stress disorder with brief cognitive behavioral therapy: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry. 2007 Jan;164(1):82-90. doi: 10.1176/ajp.2007.164.1.82. PMID: 17202548.

[6] Deacon B. Two-Day, Intensive Cognitive-Behavioral Therapy for Panic Disorder: A Case Study. Behavior Modification. 2007;31(5):595-615. doi:10.1177/0145445507300873

[7] https://div12.org/treatments/

[8] Bach, P. & Hayes, Steven C. (2002). The use of Acceptance and Commitment Therapy to prevent the rehospitalization of psychotic patients: A randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 70 (5), 1129-1139.

[9] Hayes, Adele & Laurenceau, Jean-Philippe & Feldman, Greg & Strauss, Jennifer & Cardaciotto, LeeAnn. (2007). Change is Not Always Linear: The Study of Nonlinear and Discontinuous Patterns of Change in Psychotherapy. Clinical psychology review. 27. 715-23. 10.1016/j.cpr.2007.01.008.

[10] Keinonen, K., Kyllönen, H., Astikainen, P., & Lappalainen, R. (2018). Early Sudden Gains in an Acceptance and Values-based Intervention : Effects on Treatment Outcome for Depression and Psychological Flexibility. Journal of Contextual Behavioral Science, 10, 24-30.

[11] Kyllönen, Heidi & Muotka, Joona & Puolakanaho, Anne & Astikainen, Piia & Keinonen, Katariina & Lappalainen, Raimo. (2018). A brief Acceptance and Commitment Therapy intervention for depression: A randomized controlled trial with 3-year follow-up for the intervention group. Journal of Contextual Behavioral Science. 10. 10.1016/j.jcbs.2018.08.009.

[12] Kroska, Emily Brenny. ”How much is enough in brief acceptance and commitment therapy?.” PhD (Doctor of Philosophy) thesis, University of Iowa, 2018. 

[13] Doane, Lisa & Feeny, Norah & Zoellner, Lori. (2010). A preliminary investigation of sudden gains in exposure therapy for PTSD. Behaviour research and therapy. 48. 555-60. 10.1016/j.brat.2010.02.002.

Lue lisää:

https://www.actmindfully.com.au/upimages/FACT__Overview_by_K_Strosahl_and_P_Robinson_-__Pre_Workshop_Reading_For_ACT_As_A_Brief_Intervention.pdf

Privacy Settings
We use cookies to enhance your experience while using our website. If you are using our Services via a browser you can restrict, block or remove cookies through your web browser settings. We also use content and scripts from third parties that may use tracking technologies. You can selectively provide your consent below to allow such third party embeds. For complete information about the cookies we use, data we collect and how we process them, please check our Privacy Policy
Youtube
Consent to display content from Youtube
Vimeo
Consent to display content from Vimeo
Google Maps
Consent to display content from Google