KKT

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Moderni psykoterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on käyttäytymistieteen tutkimukseen pohjautuva psykoterapiamuoto. Käyttäytymistiede tutkii sitä, mitkä ovat keskeisimmät hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin taustalla olevat mekanismit ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Käyttäytymistieteen lähtökohtana on, että ihmisen käyttäytyminen on opittujen mallien, perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen suhde.

Terapiassa keskitytään tähän hetkeen ja tähdätään myönteiseen muutokseen elämässä. Terapiassa tarkastellaan sitä, kuinka mieli, tunteet ja käyttäytyminen toimii siinä kontekstissa, missä elämä tapahtuu.

Pyrkimyksenä on ymmärtää, mistä ongelmat johtuvat. Kyse ei ole oireiden hoidosta, vaan ongelmia nykytilassa ylläpitävien syiden ymmärtämisessä.

Terapian tavoite on vahvistaa mielen prosesseja, joiden tiedetään edistävän muutosta ja selviytymään vaikeuksista. Nämä keskeiset prosessit auttavat kohtaamaan haasteita, joita elämä tuo tullessaan.

Tarkoitus on vapautua jumista

Masennus sairautena tai ahdistus häiriönä ei kuulu kognitiivisen käyttäytymisterapian sanavarastoon. Diagnostinen linssi saa helposti tilanteen näyttämään toivottomalta.

Pitkää jatkuneet oireet eivät tarkoita, että ihmisissä on jotain vialla. Ihmiset eivät ole kävelevia diagnooseja, vaan jumissa ei-toimivissa tavoissa reagoida psykologiseen stressiin.

Terapian tarkoitus on auttaa käsittelemään elämän vaikeuksia ja palaamaan takaisin hyvään elämään. Kun ihmiset vapautuvat jumeista, oireet vähenevät siinä samalla.

Terapia käytännössä

Terapiatyö pohjautuu yksilöllisen käyttäytymisanalyysin. Tarkoitus on ymmärtää tilanne kokonaisvaltaisesti ja tunnistaa keskeisimmät hyvin- tai pahoinvoinnin taustalla olevat psykopatologiset tekijät, joihin voidaan vaikuttaa.

Terapiatyö on aktiivista ja fokusoitunutta.

Terapeutti auttaa niiden vaikeuksien kanssa, joiden vuoksi asiakas hakeutuu terapiaan. Se voi tarkoittaa itseluottamuksen vahvistamista, haastavan tilanteen kohtaamista, paniikkikohtauksen käsittelemisen taitoja tai masennustavoista irtaantumista.

Se ei ole vain puhumista historiasta ja ongelmista. Se ei ole ainoastaan myötätuntoista kuuntelemista. Se voi olla myös uusien toimintamallien ja suhtautumistapojen tarkastelua. Se voi olla taitoharjoitteita ja käyttäytymiskokeita.

Kolmannen aallon KKT?

Ensimmäisen aallon käyttäytymisterapia nojasi vahvasti behavioristisiin käyttäytymistä selittäviin periaatteisiin. Monet tämän päivän tärkeimmät terapiatyökalut, kuten altistaminen, kumpuaa ensimmäisen aallon innovaatioista. Toista aaltoa kuvaa mielen sisäisen maailman, eli kognition, ymmärtäminen. Ajatukset, ydinuskomukset ja tunteet tuotiin terapian keskiöön.

Uusi näkökulma terapiakentällä

Kolmannen aallon kognitiiviset käyttäytymisterapiat ovat joukko terapiasuuntauksia, jotka edustavat uudenlaista näkökulmaa psykologiseen muutokseen. Nämä lähestymistavat pohjautuvat usein hyväksyntään, mindfulnessiin ja arvotyöhön.

Yhtenäistä näille näkökulmille on sisäisten kokemusten, kuten ajatusten, tunteiden, muistojen ja kiputilojen muuttamisen tai vähentämisen sijaan pyrkimys muuttaa suhtautumistapaa niihin.

Kuvittele että olisit uppoutunut katsomaan yhdeltä ruudulta elokuvaa. Ruudun vieressä on pienempi ruutu, joka kuvaa sitä, kun elokuvaohjaaja rakentaa elokuvan tarinaa.

Ihmiset ovat suurimman osan ajasta uppoutuneena ajatuksiin ja tunteisiin. Kolmannen aallon lähestymistavat auttavat huomaamaan sisäiset kokemukset uudessa kontekstissa. Tämä perspektiivin muutos on avain psykologiseen hyvinvointiin.

Kolmannen aallon suuntaukset suhtautuvat ihmiselämään holistisesti.

Mielenterveys ei ole vain oireita tai niiden puuttumista. Kyse on monimutkaisesta elämästä, ja ihmisillä on syviä tarpeita ja toiveita. Pohjimmiltaan ihmiset haluavat elää hyvää elämää. Tarkoitus on auttaa elämään rikasta elämää – oireet usein vähentyvät ”sivuvaikutuksena.”

Kolmannen aallon lähestymistapoja ovat esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT), myötätuntokeskeinen terapia (CFT), dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) ja mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (MBCT).

Kun aalto iskee rannikolle, se ei pyyhkäise pois aiempia aaltoja, vaan sulautuu niihin ja jättää jälkeensä muuttuneen rantaviivan.

Mitä on lyhytterapia?

Mitä on hot?

Mihin KKT soveltuu?

Kognitiivisen käyttäytymisterapia on vankkaan tutkimusnäyttöön pohjautuva psykoterapiamuoto lähes kaikkiin psykiatrisiin ja diagnostisten luokitusten ulkopuolisiin ongelmiin.

Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ovat mm. ahdistuneisuus, masennus-, syömis- ja unihäiriöt, pelot, seksuaaliset vaikeudet, parisuhdeongelmat, itseluottamus, päihderiippuvuus, nuorten ongelmakäyttäytyminen, stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat.

Tutkimusnäyttö

Jos tutkimuksiin katsotaan, niin useimpien ongelmien hoidossa kognitiivisen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat interventiot saavat eniten näyttöä taakseen.

Ja toisinpäin, millään alueella ne eivät ole huonompia kuin muut terapiamenetelmät.

Yhdysvaltojen psykolgian yhdistys (APA) ylläpitää listaa vankkaan kliiniseen tutkimusnäyttöön pohjautuista terapiamenetelmistä. Yli 80 listan joukosta lähes kaikki tutkimukset pohjautuvat KKT menetelmiin.

Jos tutkimus kiinnostaa enemmän, suosittelen tutustumaan alla olevaan päivitettyyn tutkimuslistaan.

Below is an alphabetized list of psychological treatments. Please note that the absence of a treatment for a particular diagnosis does not necessarily suggest the treatment does not have sufficient evidence. Rather, it may indicate that the treatment has not been thoroughly evaluated by our team according to empirically-supported treatment criteria. Click on a treatment to view a description, research support, clinical resources, and training opportunities. Or, if you prefer, you may search treatments by diagnosis. You may also review treatments that may be appropriate for certain case presentations in the case studies section.

Please note, the following treatments have been evaluated to determine the strength of their evidence base; results are listed within each page. The treatments listed below have evidence ratings ranging from ”strong” to ”insufficient evidence”; click within each treatment to determine its rating.

linkki sivustolle