Muutoksen psyologia
13.12.2022
Tehtäväni psykologina on auttaa ihmisiä kääntämään pahoinvointi hyvinvoinniksi. Mielestäni mielenterveyskenttä ei ole onnistunut tässä tehtävässä kovin hyvin. Samaan aikaan kun pahoinvointi kasvaa, myös lääkkeiden käyttö kasvaa ja terapiassa käyvien määrä vähenee.
Mielenterveyskenttä on yrittänyt ymmärtää pahoinvointia lääketieteen näkökulmasta. Psykologian painopiste on ollut ihmisten luokittelussa oireiden, persoonallisuuden piirteiden tai esimerkiksi kognitiivisten ominaisuuksien perusteella eri ryhmiin. Kategorisointi ja vertailu kumpuaa 1900-luvun rasismista, seksismistä ja ihmisten objektisoinnista. Meidän kulttuuri on omaksunut tämän psykologian täydellisesti. Olemme keskittyneet oireisiin ja ongelmien luokitteluun. Puhumme ahdistushäiriöstä, masennuksesta tai alkoholiongelmasta, ja muista psykologisista ongelmista sairauksina. Tämän seurauksena yhä useampi laittaa jalan toisen eteen kuvitellen, että heissä on jotain perustavanlaatuisesti vialla tai aivojen välittäjäaineet ovat epätasapainossa. Se ei ole kovin hyödyllinen ajatus, jos haluaa ymmärtää, mistä ongelmat johtuvat, tai jos haluaa muuttaa tilannetta paremmaksi.
Myös terapiakentällä on vallalla vanhentuneita käsityksiä ihmismielestä. Suurin osa terapeuteista ja selfhelp-oppaista nojaa vuosikymmeniä vanhaan tutkimukseen ja ymmärrykseen terapeuttisesta muutoksesta. Psykologian tutkimuksessa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana merkittävää edistystä, aivan kuten muillakin elämän alueilla. Klikkaamalla tästä voit käydä katsomassa, miltä maailmanluokan voimistelu näytti 1980-luvulla. Jos haluamme vastata kasvavaan pahoinvointiin, psykologia tulee päivittää 2020-luvulle.
Tässä on yksi parhaista selfhelp-kirjoista, joka pohjautuu nykyaikaiseen muutoksen psykologiaan: Healing Emotional Pain Workbook. Suosittelen tutustumaan.
Ajatus ja ajatuksen kohde
29.10.2022
Ihmiset käyttävät ajattelua säätelemään käyttäytymistä.
Kun kasvamme, tästä loistavasta työkalusta tulee keskeinen osa ihmisen kokemusta.
Ajan myötä menetämme huomion, että tämä ajatuskoneisto on edes olemassa, se vain sulautuu osaksi arkitodellisuutta.
Minusta tulee sama asia kuin ajatukset korvien välissä.
”Minä olen rikki. Minä olen vastenmielinen. Minä olen tylsä. Minä olen epävakaa. Minä olen avuton. Minä olen hullu. Minä olen masentunut. Minä olen ahdistunut. Minä olen rikki. Minä olen liian vähän.
Kun tarina minästä kasvaa, se ottaa ohjakset elämästä. Se saa meidät toistamaan menneisyyden kuviot aina vain uudestaan.
Ajan myötä unohdamme, että se oli vain ajatus.
Ajatus ja ajatuksen kohde ovat eri asioita.
Tee sitä mikä toimii
29.10.2022
Eläimet tekevät sitä, mikä toimii. Ihmiset tekevät sitä, mitä he kuvittelet toimivan.
Mieli on kuin äänekäs palvelija. Kun siitä tulee herra, se ajaa käyttäytymisen ansoihin. Kuvittelemme, että meidän pitää päästä eroon ahdistuksesta. Pitää vähentää jännitystä. Pitää saada hyvä itsetunto. Pitää ansaita muiden hyväksyntä. Pitää onnistua. Shoppaile lisää. Meikkaa enemmän. Tee lisää ylitöitä. Saa parempia arvosanoja. Tee parempia IG-päivityksiä. Puhu lisää. Analysoi syvemmin. Mieti enemmän. Yritä enemmän ja kovempaa.
Sitten. Olet. Onnellinen. Se on ainoa tie. Et ole vain yrittänyt riittävästi.
Koska kielellinen systeemi hallitsee meitä, emme ole yhteydessä siihen, miten asiat toimivat mielen ulkopuolella. Emme ole tietoisia oman toiminnan kokemusperäisistä seurauksista. Toistamme samat karmiset syklit kerta toisensa jälkeen.
Jos olet yrittänyt ratkaista pitkäaikaista ongelmaa samalla tavalla, mieti:
Mitä oma kokemuksesi sanoo:
Onko se, mitä olet tähän mennessä yrittänyt tehdä, toiminut?
Mitäs jos vaihtaisit päinvastaiseen strategiaan?
Vähennä välttämistä
19.10.2022
Ihmismielen perimmäinen pyrkimys on pitää suojassa.
Suojassa epämukavilta tunteilta.
Ongelma on siinä, että on liian monta likaista tietä tunteiden välttämiseen.
Toiset tarttuu päihteisiin, toiset netflix-maratoniin, toiset jää sänkyyn makoilemaan, toiset jää zalandokoukkuun, toiset ylisuoriutuu, toiset prokrastinoi.
Todella todella todella monet vetäytyy sosiaalisista suhteita.
Ja lähes jokainen tarttuu älypuhelimeen, sillä opetamme jo pienet lapset tähän tapaan.
Jos et tiedä, mistä aloitat, aloita tästä:
vähennä välttämistä.
Elämää korvien välissä
10.10.2022
Meidän vääjäämätön kohtalo on marssia läpi elämän vaikeuksien yhdessä jatkuvan mielen sisäisen kakofonian kanssa.
Toistamme kaiken aikaa tarinoita siitä, mitä pitää tehdä, minkälaisia me ollaan verrattuna muihin, mitä virheitä olemme tehneet ja mitä kauheaa pian tapahtuu.
Mieti, kuinka usein jäät jumiin erilaisiin ajatuksiin, virheisiin, vertailuihin, keskusteluihin, katumuksiin, huoliin.
Koko ajan.
Se ei tee tästä matkasta yhtään helpompaa. Päinvastoin. Ajatukset saavat meidät käyttäytymään jäykästi kun elämä pyytää joustamaan.
Toimimattomat tavat johtavat karmisiin sykleihin. Toistamme samat ongelmat kerta toisensa jälkeen. Siirrämme samat ongelmat vanhoista tilanteista uusiin.
Me kaikki kannamme mukana menneisyyden ajatuksia, tunteita ja reaktioita. Menneisyyttä ei voi voi poistaa.
Mutta voit astua taaksepäin. Monta kertaa päivässä.
Voit ottaa etäisyyttä siihen, mitä sinussa tapahtuu.
Ja valita toisin.
Luolamiehet instagramissa
22.5.2022
Meillä on usein on vääriä käsityksiä ihmisevoluutiosta. Ihminen ei polveudu apinasta. Ihminen on apina. Olemme enemmän sukua simpanssille kuin Gibraltanin makakit ovat sukua simpanssille.
Mitä tapahtuu apinalle, jos se laitetaan yksin huoneeseen juomaan margaritoja, syömään hampurilaisia ja tekemään Instagram-päivityksiä? Me olemme näitä apinoita.
Eivät muutkaan eläimet nauti siitä, kun heidät viedään pois elinympäristöstään. Muistatko vielä 90-luvun klassikkoelokuvan Free Willyn? Muistatko myös delfiinin käyrän selkäevän? Se on delfiinin oire, kun se viedään pois ympäristöstään. Eläintarhoissa gorillat kuolevat sydän-ja verisuonitauteihin. Ei koskaan luonnossa.
Ihmisen oire on krooninen stressi, masennus, ahdistus, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja muut elintasosairaudet. Tutkijat etsivät syitä geeneistä, mutta meillä on sama geenipooli kuin sata vuotta sitten. Silloin diabetes-geeni ei johtanut diabetekseen. Se ei ollut riskigeeni silloin, nyt se on.
Ympäristö on muuttunut niin nopeasti, ettemme ole sopeutuneet tähän maailmaan. Meidän tulisi juosta karkuun, kun näemme mukavan tuolin, Ben&Jerryn, Netflixin tai älypuhelimen. Mutta meidän biologia ohjaa meidät jahtaamaan näitä asioita. Meidän käyttäytymistä ohjaa epämukavuuden välttäminen ja kalorien tankkaaminen.
Uusia uhkia
20.5.2022
Satojen tuhansien vuosien ajan ihmiset elivät maailmassa, jossa ongelma tuli ulkopuolelta. Ihmiset kuolivat väkivaltaan, tapaturmiin, sairauksiin, synnytykseen ja kalorien puutteeseen. Vielä 1800-luvun lopulla ihmiset elivät keskimäärin neljäkymmentä-vuotiaiksi. Jos äiti sai kaksi lasta, oli todennäköistä, että toinen heistä ei koskaan selviytynyt eli viisivuotiaaksi. Ympäristö jahtasi meitä, ja usein se sai meidät kiinni.
Kun olemme päihittäneet perinteiset tappajat, tilalle on noussut uusia tappajia.
Esimerkiksi diabetes II sairasti 1900 alussa vain 1% yhdysvaltalaisista. Nyt ainakin kymmenen kertaa enemmän. Sydän ja verisuonitaudit, selkäkivut ja krooninen kipu kasvaa. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin.
Tutkijat etsivät syitä geeneistä, mutta meillä on sama geenipooli kuin sata vuotta sitten! Geenit eivät ole muuttuneet, ympäristö on muuttunut.
Ympäristö on muuttunut niin nopeasti, ettemme ole sopeutuneet tämän maailmaan. Meidän isovanhemmat eivät eläneet nuoruuttaan Tiktok-videoita katsellen.
Kukaan ei ole normaali
6.5.2022
Älykkyys, persoonallisuus ja mielenterveyshäiriö. Kaikki nämä luokittelut kuuluvat psykologian valtavirtaan, pohjautuvat psykometriikkaan, satunnaistettuihin tutkimuksiin ja standardointiin. Kaikki pohjimmiltaan pielessä. Psykologian oppikirjat ja tuhannet psykologian alan tutkimukset pohjautuvat samaan virheelliseen oletukseen, että on olemassa normaalin ihmisen prototyyppi, johon ihmisiä verrataan.
Seuraava tarina auttaa ymmärtämään, että normaalia ihmistä ei ole olemassa.
Kun armeijan lentokoneita rakennettiin 20-luvulla, ne suunniteltiin keskivertolentäjälle. Tätä varten insinöörit mittasivat lentäjien käsien pituuden, silmien korkeuden, selän asennon, ja niin edelleen. Kun lentokoneet yleistyvät 50-luvulle tultaessa, insinöörit päättivät tehdä uusintamittauksen.
Tutkijat ottivat mitat lähes 4000 lentäjästä. He halusivat ensin selvittää, kuinka moni lentäjä oli ylipäätään normaalimitoissa. Tutkijat ottivat suurennuslasin alle 10 tärkeintä lentäjän mittayksikköä ja kysyi: kuinka moni näistä 4000 lentäjästä oli kaikissa näissä mittayksiköissä edes 30 prosenttiyksikön päässä normaalista? Vastaus: ei yksikään. Entä kuinka moni lentäjä oli lähellä normaalia edes kolmessa mittayksikössä? Vastaus: 3,5 prosenttia. Lentokoneet oli suunniteltu normaalilentäjälle, ja ne eivät sopineet kenellekään.
Sama logiikka pätee mielenterveysluokituksiin. Keskiarvon soveltaminen menee yksilötasolla pieleen.
Masennus nähdään oireiden ryhmänä, joiden taustalla on latentti häiriötila (jota tutkijat eivät ole vielä löytäneet). Asiantuntijat luokittelevat masennuksen näiden oireiden mukaan. Jos tämä oletus pitäisi paikkaansa, keskiverto-masentuneen oireet olisivat samanlaisia kuin muiden masentuneiden oireet.
Tuoreessa tutkimuksessa (Fried & Nesse, 2015) tarkasteltiin 3700 masennusdiagnoosin saanutta, ja selvitettiin oireiden samankaltaisuutta. Tutkijat huomasivat, että yli puolella oireet olivat niin poikkeuksellisia, että he jakoivat saman oireprofiilin vain muutaman muun tai ei yhdenkään muun diagnoosin saaneen kanssa. Tutkijat löysivät yhteensä yli 1000 erilaista oireprofiilia.
Masennus on abstraktio. Se on metafora. Se on käsite, jonka mielenterveyden asiantuntijat ovat rakentaneet erilaisten oireiden pohjalta. Se kuvaa näitä oireita ryhmätasolla, ja kun kuvausta sovelletaan yksilöihin, se hajoaa kasaan. Yhdestä masennuksesta tulee 1000 erilaista masennusta. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin normaali masennus.
Entä BIG-5 ja sellaiset käsitteet kuin introvertti tai älykkyys? Sama ryhmätason ongelma – ei ole olemassa sellaista asiaa kuin normaali persoonallisuus tai älykkyys. Lisäksi nämä piirteet muuttuvat. Ne muuttuvat yksilön ajallisessa perspektiivissä ja tilanteesta toiseen. Suurin osa ihmisistä osuu jokaiseen eri persoonallisuuden piirteeseen jossain vaiheessa elämäänsä. Älykkyyttä voi kasvattaa. Keskittymiskykyä voi harjoittaa.
Et voi ymmärtää itseäsi tai muita ihmisiä vertaamalla normaaliin, koska ei ole olemassa normaalia ihmistä. Ei ole olemassa normaalia persoonallisuutta, normaalia mielenterveyttä, normaalia älykkyyttä. Nämä ovat kaikki ryhmätason abstraktioita, joita ei voi soveltaa yksilötasolla. Jos olet erilainen, sinussa ei ole mitään vialla, vaan olet normaali ihminen.
Minä olen introvertti. Minä olen masentunut. Minulla on matala älykkyys. Kun puemme näitä klovniasuja yllemme, ne alkavat ohjaamaan käyttäytymistämme. Niistä tulee esteitä hyvälle elämälle. Mitä jos nämä tarinat vain näyttävät esteeltä, mutta ne ei eivät ole sitä? Katoamme tarinoihin, ja valinta katoaa. Mitä jos nämä tarinat ovat kuin naruja, jotka ohjaavat näytelää nukketeatterissa? Mitä voisit tehdä toisin, jos voisit katkaista narut?
Ihmisen kompleksisuutta ei voi yksinkertaistaa ryhmätason abstraktioiden kautta. Sinun ei tarvitse kysyä, kuka sinä olen verrattuna normaaliin. Normaalin sijaan voit verrata itseäsi omaan ainutlaatuiseen ja yksilölliseen historiaan. Sinä voit kysyä: mistä tulet, missä nyt olet, ja miten voit mennä sinne, minne haluat?
Lentäjistä: Todd Rose, in The End of Average
Kiire on mielen tila
3.2.2022
Elämän rajallisuus muistuttaa sen tärkeydestä. Mitä enemmän arvostaa hetkiä, sitä enemmän elämää.
Joskus kuulee sanottavan, että elämme kiireisiä aikoja. Onko ihmisen elämä joskus ollut vähemmän kiireistä?
Jos taakse katsoo, ihmisellä ei ole koskaan ollut niin paljon aikaa katsoa netflixiä kuin tämän päivän länsimaalaisella. Työpäivät ovat kestäneet pelloilla ja tehtailla lähes koko valveillaolon ajan ilman viikonloppuja ja kesälomia.
Jos on kiire, sillä ei ole väliä, kuinka paljon on tekemistä. Kiire on mielen tila.
Mieli on luonnollisesti suurimman osan ajasta muualla kuin tässä hetkessä.
Elämme sitten kun elämää, jota kuvaa krooninen stressi.
Lisäksi koulujärjestelmä opettaa meidät pienestä pitäen uhraamaan nykyhetken tulevaisuuden vuoksi. Jos oma tekemien on sidottu odotuksille arvojen sijaan, tulee aina kokemaan riittämättömyyden tunnetta siitä missä nyt on.
Olen itse samassa mielen ja kulttuurin ansassa kuin kaikki muutkin.
Pysähtyminen ja kiitollisuus on valinta.
Sitä voi kaivaa taskusta puhelimen, tarkistaa sähköpostit, viimeisimmät somepäivitykset tai covid-uutiset.
Voi myös katsoa ympärille, ihmetellä, hengittää, suoristaa ryhtiä, kävellä rauhallisemmin, ja herätellä itsensä tähän hetkeen kerta toisensa jälkeen.
Kukaan ei muista sinua
18.11.2021
Minun instagram ei ole niin kiinnostava kuin kuvittelen. Ei ole sinunkaan. Me emme ole niin tärkeitä kuin haluaisimme.
–
Käytämme ison osan ajasta oman erityislaatuisuuden todistamiseen. Minun koulutukseni, minun työni, minun vaatteeni, lukeneisuuteni, identiteettini, tunteeni ja ajatukseni. Huomatkaa minut!
–
Mutta muut eivät huomaa, koska heidän huomio on useimmiten itsessään. Voit käyttää joka päivä samoja vaatteita, muut eivät huomaa, koska he ovat niin huolissaan omista vaatteistaan.
–
Entä kuinka moni tulee sinut muistamaan. Kenet sinä muistat? Muistatko vaarisi ja mummosi vanhemmat? Mitä he tekivät? Useampien muisti katkeaa kolmanteen sukupolveen.
–
Myös sinut tullaan unohtamaan. Jos sen todella kirkastat, mitä tekisit toisin? Jos elät vain kerran, ja kukaan ei tule sinua muistamaan, mihin haluat antaa aikasi maan päällä?
–
Olisitko vähemmän instagramissa postaillen? Vähemmän tik-tokissa tanssien? Vähemmän töissä, vähemmän rahan ja statuksen perässä? Vähemmän vaatekaupoissa, vähemmän peilin edessä? Vähemmän kiinnostunut siitä, minkä kuvan annat tuntemattomille ihmisille?
–
Viettäisitkö enemmän aikaa läheisten seurassa? Useammin kavereiden kanssa? Enemmän harrastuksissa? Pidempiä lounastaukoja ja lyhyempiä työpäivä?
–
Mitä valintoja tekisit toisin? Vaihtaisitko työpaikkaa? Hakisitko opiskelemaan unelmiesi alaa?Pyytäisitkö ihastustasi ulos? Lähtisitkö Aasiaan puoleksi vuodeksi seikkailemaan?
–
Elä rohkeammin. Ole valmis epäonnistumaan. Ota riskejä.
–
Kukaan ei kuitenkaan muista, kun epäonnistut.
Leijonan ruokintaa
11.11.2021
Muutama sana suoriutujille. Kuvittele että löydät kotioveltasi leijonanpennun. Annat sille purtavaa ja leijona kiintyy sinuun. Ajan myötä leijona kasvaa ja vaatii aina vain enemmän ruokaa. Sinun tulee tehdä uhrauksia, jotta leijona pysyisi tyytyväisenä. Vuosien karttuessa pienestä leijonanpennusta on kasvanut suuri ja pelottava. Se karjuu sinulle kaiken aikaa. Pian koko elämäsi pyörii leijonan ympärillä.
–
Tämä on asia, mikä tapahtuu, kun juoksemme hyväksynnän, suosion, menestyksen, näkyvyyden ja muun suoriutumisen perässä. Voitat kyllä taisteluita, saat somessa seuraajia, palkkasi nousee, saat esimieheltä bonuksia ja työkavereilta arvostusta.
–
Kun riittämättömyys ajan myötä kasvaa, sen täyttäminen vaatii aina vain enemmän aikaa ja energiaa. Kun leijonanpennusta kasvaa hirviö, se ahmaisee ylisuoriutujan.
–
Jos päiväsi koostuu asioista, jotka sinun ”pitää” tehdä, olet burnoutin tiellä. Jos somettaminen pohjautuu seuraajien haalimiseen, somesta tulee pakonomaista, etkä nauti sen käytöstä. Tunti ei enää riitä, täällä pitää olla työpäivän verran.
–
Kestävä motivaatio pohjautuu tavoitekeskeisen suoriutumisen sijaan sisältä kumpuavaan rytmiin – arvoihin. Arvot kuvaavat sitä, millä tavalla haluat käyttäytyä. Rakastavasti, viisaudella, kohtuudella, muita auttaen, määrätietoisesti, rohkeudella.
–
Kun annat arvojen motivoida sinua, voit kulkea samaan suuntaan, mutta rennommalla vaihteella. Jopa somen tekeminen voi olla joustavaa ja kivaa.
Myös muilla on vaikeaa
16.10.2021
Buddha sen tiesi, elämä on kärsimystä. Niin kauan kun on ollut kielellistä ajattelua, ihmiset ovat kamppailleet itsensä kanssa. Koska pahoinvointi on yleistä, sen taustalla on jotain, mikä on normaalia, ei jotain, mikä on poikkeuksellista.
–
Länsimainen kulttuuri yrittää ymmärtää pahoinvointia luokittelemalla oireita ja nimeämällä häiriötiloja. Kun annamme ihmisille sellaisia nimilappuja kuten masennus sairautena tai ahdistus häiriönä, annamme viestin, että heissä on jotain vialla.
–
Ihmiset, jotka kamppailevat itsensä kanssa, omaksuvat näitä kuvauksia ongelman selittäväksi tekijäksi. Kuvauksesta tuleekin syy ja ongelma vahvistuu. Voilà! Tutkimuksista tiedetään, että diagnosointi vähentää omaa sekä läheisten uskoa muutokseen. Monet vetäytyvät sosiaalisista suhteista, harrastuksista ja työstä netflix-eristykseen, koska kuvittelevat, että mieli on sairastunut.
–
Niin kauan kun pahoinvointi nähdään biomedikaalisena poikkeustilana, emme tule vastaamaan kasvavaan pahoinvointiin, vaan täytämme ihmiset masennuslääkkeillä. Ihmiset eivät saa sitä apua, mitä he tarvitsevat. Masennus tai ahdistus eivät ole irrationaalisia sairaskohtauksia, vaan taustalla on syitä, jotka tulee ymmärtää.
–
Instagram ei sitä kerro, mutta elämä on lähtökohtaisesti vaikeaa. Kärsimys alkaa, kun mieli astuu peliin. Suurin osa tunneperäisistä ongelmista johtuu normaaleista mielen mekanismeista, joilla suhtaudumme tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin. Kun mieli tekee sisäisistä tuntemuksia vihollisen, ajaudumme kamppailuun itsemme kanssa.
–
Kun ymmärrämme, että myös muilla on hankalaa, meidän on helpompi kantaa vaikeita tuntemuksia sisällämme. Meidän on helpompi hakea apua, kun sitä tarvitsemme.
–
Mitä jos käyttäisimme vähemmän aikaa ihmisten diagnosointiin, arviointiin ja luokitteluun, ja enemmän aikaa syiden hoitamiseen? Ihmiset eivät tarvitse mielenterveyshäiriön leimaa ennen auttavaa kättä.
–
Katso lisää: https://psychwire.com/ask/topics/9pskwf/ask-david-barlow-about-the-unified-protocol-up
Somen koukku
30.9.2021
Jokainen instagram tili, myös minun, nojaa samaan sanomaan: huomatkaa minun kuvani, ajatukseni, harrastukseni, vapaa-aikani, suoritukseni! Se on ymmärrettävää. Meillä kaikilla on tarve kuulua ryhmään ja ansaita muiden hyväksyntä. Peukutus somessa iskee syvimpiin sosiaalisiin tarpeisiin.
–
Mutta tässä on ongelma: uudet seuraajat, tykkäykset ja kontaktit tuntuvat hetken hyvältä, mutta maksamme hintaa pitkällä aikavälillä.
–
Käyttäytymistieteen tutkimuksesta tiedetään, että ihmisiä ohjaa lyhyen aikavälin hyöty pitkän aikavälin kustannuksella. Se mikä toimii hetken, keskitymme siihen. Yritämme enemmän, lujemmin, kovempaa.
–
Jäämme koukkuun. Lataamme hassuja videoita tiktokkiin ja kivoja kuvia instagramiin. Saamme hetken tuntea itseluottamusta, arvostusta ja yhteenkuuluvuutta.
–
Mutta instagram tai tikotok ei täytä meidän tarpeita. Se on kuin aikuisviihde. Se ajaa meidät vain kauemmas syvällisistä tarpeista. Se ajaa meidät kauemmas aidoista sosiaalisista suhteita.
–
Kokonainen sukupolvi ihmisiä on kääntynyt sisäänpäin. Egosta ja identiteetistä on tullut todella monen elämän keskipiste. Minäkuvan hämmennyksestä ja ahdistuksesta on tullut normaalia. Läsnäolosta ja keskittymiskyvystä on tullut taito, joka on hukassa.
–
Koska meitä ohjaa lyhyen aikavälin hyöty, jatkamme somettelua, vaikka tiedämme hyvin, että maksamme hintaa.
–
Nuoret tiktokkaajat ovat koekaniineja. Me emme vielä tiedä, mitä kaikkea tämä riippuvuus aiheuttaa
Sinä olet shakkilauta
16.9.2021
Kun meditoin ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten, opin tämän:
–
Minä en valitse ajatuksiani. Mielessäni pyörii muutamat ydinajatukset kaiken aikaa. Jään niihin jumiin joka ikinen kerta.
–
Terapeuttina olen ymmärtänyt, että olemme kaikki samassa veneessä tämän hullun mielen kanssa.
–
Vanhat traditiot, kuten buddhalaisuus, pyrkivät vapauttamaan ihmisen mielen vallasta. Samoihin oivalluksiin on päätynyt mindfulnessiin ja hyväksyntään pohjautuva kognitiivinen käyttäytymistiede.
–
Kärsimyksen juurisyy on tässä: kun uppoudumme ajatuksiimme, ne ovat todentuntuisia.
–
Muisto on yhtä ahdistava kuin kokemus itsessään. Pelko tulevasta on suurempi kuin pelon kohde. Muiden vertaamiseen perustuvat minäkäsitykset tuntuvat objektiivisilta tosiasioilta.
–
Uskomukset ja muistot pysyvät sitkeinä mielessä jopa silloin, kun haluaisimme muuttaa niitä tai kun tiedämme, että ne eivät pidä paikkaansa.
–
Pyrkimykset muuttaa tai hallita ajatuksia saattavat jopa vahvistaa niiden voimakkuutta.
–
Ajatuksien vastustamista voi verrata mielensisäiseen shakinpeluuseen. Asetamme valkoisen nappulan pelikentälle ”olen hyvä”, ja enemmin tai myöhemmin musta nappula astuu pelikentälle ”olen huono”.
–
Et pääse eroon mielestä, mutta voit muuttaa suhtautumista ajatuksiisi. Sinun ei tarvitse meditoida, mutta sinun tarvitsee huomata mielesi ohjelmointi.
–
Sinä olet shakkilauta ja ajatukset ovat nappuloita laudalla.
Mitä tekisit, jos olisit rohkea?
3.9.2021
Kulttuurissamme on käsitys, että onnellisuus tarkoittaa positiivisia tunteita ja vapautta epämukavuudesta. Sosiaalinen media on tämän ilosanoman suurin välittäjä. Mutta hymynaamojen takaa löytyy hyvin toisenlaisia tarinoita. Ahdistusta, pelkoa, surua, hämmennystä. Niitä ei kuvata eikä laiteta jakoon.
Meidän kulttuurilla on vaikeuksia olla näiden tuntemusten kanssa. Haluamme niistä eroon ja yritämme hallita niitä. Mutta hyvää elämää ei mitata hymiöillä. Elämän tärkeimmät asiat herättävät koko tunteiden kirjon.
Jos pakenet tunteiden toista päätä, pakenet myös toista. Jos vastustat epämukavuutta, vastustat myös myönteisiä tunteita. Jos kiellät epämukavuuden, sinun on vaikea saada, mitä todella haluat. Hyvä elämä tapahtuu siellä, missä on ilo, nauru ja rakkaus, mutta myös jännitys, pelko ja suru.
Elämän tarkoitus ei ole tuntea hyviä tunteita, vaan tuntea hyvin. Tarkoitus on tuntea koko tunteiden kirjo ilman vastustusta. Anna itsellesi lupa kääntyä kohti sitä, mitä et haluasi tuntea. Se on rohkeutta. Käänny kohti jännitystä, pelkoja, ahdistusta ja surua. Se on vapautta.
Jokainen ihminen kaipaa tunnetta siitä, että on täysin elossa. Se on elinvoimaisuutta.
Kaksi isoa kysymystä: Jos sinulla olisi rohkeutta, mitä tekisit? Mikä on niin tärkeää, että olet valmis tekemään uhrauksia ja ottamaan riskejä sen puolesta? Onko se sinä? Läheisesi? Henkinen kasvu? Vapaus? Rohkeus? Rakkaus? Totuus?
Myötätunto vai itsetunto?
31.7.2021
Onko itsemyötätunto tärkeämpi kuin itsetunto? Onko tärkeää rakastaa itseään? Riippuu siitä, miten sen tekee. Meidän kulttuuri opettaa, että vahva itsetunto on resepti hyvään elämään. Se on ymmärrettävä ajatus, koska tutkimusten mukaan hyvä itsetunto on yhteydessä positiiviseen mielenterveyteen.
Mutta hyvän itsetunnon tavoittelussa on ongelma. Se pakottaa ottamaan ajatuksen vakavasti. Kun otamme ajatuksen vakavasti, kasvatamme sen vaikutusvaltaa. Kun yritämme vastustaa ajatusta, sen voima kasvaa.
Valitettavasti me emme voi suojella ihmisiä itsekritiikiltä ja häpeältä. Se ei ole realistinen ajatus. Muistatko minkälaista oli teini-iässä? Huono itsetunto ei ole lähdössä ihmisestä mihinkään. Me emme voi poistaa näitä tunteita. Mutta me voimme opetella suhtautumaan vaikeisiin tunteisiin ja ajatuksiin myötätunnolla.
Myötätunnon kolme askelta:
1. Anna itsellesi lupa kokea ikäviä tunteita.
2. Huomaa, että kamppailu ei ole vain sinun kamppailusi. Se mitä koet, on osa meidän ihmisten yhteistä kokemusta. Meissä ei ole mitään vialla, vaan epämukavuus meissä on normaalia.
3. Ole näiden kokemusten kanssa enemmän tietoinen, enemmän läsnä, enemmän avoin.
Se ei ole niin tärkeää, onko ajatus positiivinen tai negatiivinen, vaan se miten me reagoimme ajatukseen.
Katsokaa minua!
26.8.2021
Ihminen janoaa hyväksyntää. Olemme sosiaalisia eläimiä, kehittyneet pienissä laumoissa, jossa ryhmään kuuluminen oli elämän ja kuoleman kysymys. Mieli vertaa itseään muihin kaiken aikaa ja yrittää varmistaa, että olen riittävän hyvä. Meidän jokaisen mieli tekee tätä samaa.
Ovatko tuttuja tarinoita-> Olen Huono. Olen typerä. Epäsosiaalinen. Ruma. Epäonnistunut. Rikki. Minun pitää pystyä parempaan, jotta minut hyväksytään!
Organismi korvien välissä kertoo kaiken aikaa tarinoita siitä, mitä olemme ja mitä emme ole. Mutta ovatko nämä minätarinat tosiasioita? Ovatko ne olleet aina mukana, pitävätkö ne aina paikkansa, kaikkien kanssa? Jos menet tilanteesta toiseen, pysyvätkö tarinat samoina? Eivät tietenkään! Ne vaihtuvat kaiken aikaa. Yksi tarina on ehdollistunut yhteen hetkeen, toinen tarina toiseen. Mutta me samaistumme niihin kerta toisensa jälkeen.
Sinun ei tarvitse muuttaa tarinaa paremmaksi. Se ei auta, ajaudut vain kamppailuun oman mielesi sisällä. Sen sijaan voit opetella huomaamaan tarinoita ja olemaan samaistumatta niihin.
Kun seuraavan kerran katsot toista silmiin, huomaa, että hän on syntynyt tähän maailmaan kuten sinä, saman tarpeen kanssa. Älä tuomitse, vertaa, lokeroi tai arvioi. Huomaa, että teillä on paljon enemmän yhteistä kuin eroa. Saatat huomata, että olet jo sisällä laumassa.
Elämää mukavuusalueella
23.8.2.2021
Meille ihmisille on luonnollista pysytellä mukavuusalueella. Pyrimme karkuun pelkoa, ahdistusta ja jännitystä.Mutta se mikä herättää vaikeita tunteita, on myös tärkeää. Jos se ei olisi tärkeää, se ei tuntuisi missään.
Hyvä elämä herättää koko tunteiden kirjon. Mieti esimerkiksi tärkeimpiä ihmissuhteitasi, et voi saada rakkautta ilman pettymyksiä. Jos et ole halukas kohtaamaan epämukavuutta, sinun on vaikea saada, mitä todella haluat.
Kun pakenet epämukavuutta, elämä kaventuu. Kun vastustat tunteitasi, jäät jumiin. Masennus ei ole aivojen epätasapainotila, vaan välttämisen tila [1]. Olemme jokainen enemmän tai vähemmän tässä tilassa, meillä jokaisella on ongelmia ratkova välttelijä-mieli.
Me kuvittelemme, että ihmiset ovat luonnostaan onnellisia. Katsomme mukavia sarjoja, ostamme vaatteita, käymme lomamatkoilla, ja odotamme täyttymyksen tunnetta. Mutta elämä ei toimi tällä kaavalla.Elinvoimaisuus ei tarkoita positiivisia tunteita, vaan kykyä tuntea koko tunteiden kirjo ilman vastustusta. Elämän tärkeimmät asiat tapahtuvat epämukavuusalueella.
Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa, et voi tehdä sitä ilman vaikeita tunteita. Kuvittele että hyppäät tornista veteen. Se voi olla ahdistavaa. Mutta ahdistus ei lähde mihinkään, hyppäät sen kanssa.
Et voi tietää mitä tapahtuu jos hyppäät, ota riski. Koska tiedät mitä tapahtuu, jos et hyppää. Jos et muuta suuntaasi, saatat päätyä sinne, mihin olet matkalla. Menneisyyden vaarallisin asia on, että siitä tulee tulevaisuus. Kun olet valintapisteessä, joko kohtaat tai vältät, taivut tai katkeat.
Mielessä ei ole delete-nappulaa
15.8.2021
Meille on luontaista pyrkiä eroon siitä, mikä aiheuttaa ongelmia. Eroon ajatuksesta, huonosta itsetunnosta, muistosta, itsekritiikistä.Valitettavasti ajatuksien vastustaminen johtaa kamppailuun, jota ei voi voittaa. Yritämme saada mielenrauhan, mutta teemme mielestä taistelutantereen.
Yritämme käydä keskustelua mielen kanssa. Yritämme ajatella positiivisesti. Yritämme ajatella realistisesti. Yritämme saada mielenrauhan ajattelemalla lisää, vähemmän tai eri tavoin. Mutta mieli ei toimi niin.Mielessä ei ole delete-nappulaa. Se mikä menee sisälly, pysyy. Voit lisätä uutta, mutta se ei poista vanhaa.
Mieli täyttyy uudella tiedolla kaiken aikaa. Kaaos on sen normaali tila. Se on kuin levoton apina. Et voi saada sitä hallintaan, mutta voit oppia suhtautumaan siihen vähemmän vakavasti.
Kun et ota ajatuksiasi niin vakavasti, voit antaa enemmän huomioita asioille, jotka ovat sinulle tärkeitä. Se ei ole niin tärkeää, mitä tapahtuu korvien välissä, vaan se, mitä tapahtuu käsillä, jaloilla ja suulla.
Jos ajatus estää sinua, mieti, onko ajatus sen arvoinen? Se on vain sanoja ja kuvia mielesi sisällä. Tämä on sinun elämäsi, ei diktaattorin, joka asuu korvien välissä. Et tarvitse lupaa mieleltäsi. Sinun ei tarvitse odottaa, että se on valmis. Et tarvitse ajatusta valinnan tueksi. Tarvitset käsiä, jalkoja ja puhetta.
Muutama sana esivanhemmista
10.8.2021
Vanhempamme ovat sukupolvi toisensa jälkeen selviytyneet. He, jotka olettivat kulman takaa olevan vaaroja, jatkoivat sukua. He, jotka saivat lauman hyväksynnän, siirsivät tarpeen eteenpäin. Samat ominaisuudet, jotka olivat adaptiivisia metsästäjä-keräilijöille, aiheuttavat pahoinvointia nykyihmiselle. Ihmistä ei tehty pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon vaan Afrikan savanneille kamppailemaan eloonjäämisestä. Mieli on kehittynyt hakemaan muiden hyväksyntää, murehtimaan menneitä, pelkäämään tulevaa, muistuttamaan virheistä, vertaamaan muihin ihmisiin ja välttämään epämukavuutta. Länsimainen kulttuuri pitää tätä epänormaalina ja psykiatria oireena. Samaan aikaan meidän jokaisen mieli tekee tätä jatkuvasti. Emme vain puhu siitä.
Miksi pahoinvointi kasvaa?
20.7.2021
Samaan aikaan kun fyysiset sairaudet ovat vähentyneet ja elinikä pidentynyt, mielenterveysongelmat ovat kasvaneet.
10 vuotta sitten masennus oli toinen tai kolmas työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä fyysisten terveysongelmien jälkeen.
Nyt se on numero yksi.
Kun katsot lapsia ja nuoria, katsot ihmisiä, jolla on huomattavasti enemmän ahdistusta ja masennusta kuin edellisillä sukupolvilla.
Vallitseva paradigma, jonka mukaan kärsimyksen taustalla on häiriöitä, kuten masennus- tai ahdistushäiriö, on pielessä. Diagnostiikkaan pohjautuvaan tutkimukseen on uponnut miljardeja, mutta se ei ole onnistunut selittämään, mistä ihmisten kärsimys johtuu tai mitä sille tulisi tehdä. Se ei ole onnistunut vähentämään ihmisten pahoinvointia.
Meidän tulee pystyä parempaan.
Tarvitsemme näkökulman, joka ei luokittele ihmisiä häiriöluokituksiin, näkökulman, joka näkee luokitusten lävitse.
Tarvitsemme näkökulman, joka ottaa huomioon ihmisyksilöt, joilla on yksilöllisiin haasteita, tarpeita, taitoja, intohimoja ja arvoja.
Organismi korvien välissä
15.7.2021
Ihmisen ongelma on organismi korvien välissä. Vaarallista tässä organismissa on se, ettemme huomaa, että kuuntelemme sitä kaiken aikaa.
Suurimman osan ajasta elämme kuin kalat vedessä, uppoutuen ajatuksiimme, emmekä huomaa ajatusten virtaa. Jos emme käy pinnalla haukkaamassa happea, mieli voi viedä pimeisiin paikkoihin.
Ajatuksiin uppoutuminen on universaali psykopatologinen prosessi, joka koskettaa meitä jokaista. Se on tie huoliin, stressiin ja mielenterveyden ongelmiin.
Ajatuksien haastaminen ei kannata. Niin kauan kun sinulla on organismi korvien välissä, se tulee vertailemaan, piiskaamaan ja murehtimaan.
Kun vastustat näitä ajatuksia, asetat ne huomion keskipisteeksi ja uppoat vain syvemmälle ajatuksen virtaan.
Haastamisen sijaan voit opetella kuuntelemaan ajatuksiasi kuin pienten lasten höpinöitä, myötätunnolla ja uteliaisuudella. Seuraava harjoitus voi auttaa muuttamaan suhtautumistapaa.
Huomaa apina-mieli: Ajasta puhelimeesi 2–5 minuuttia ja kirjoita kaikki mielessäsi olevat ajatukset ylös. Kun viet huomion mielesi sisälle, suhtaudu ajatuksiisi kuin pienten lasten jutusteluun. Älä suotta takerru yksittäisiin ajatuksiin tai mieti mistä ne ovat tulleet, anna virran viedä mukanaan. Jos haluat hyötyä, toista harjoitus viikon ajan kerran päivässä.
Tarkoituksena ei ole selkeyttää ajatuksiasi, vaan päinvastoin huomata, että organismi tuottaa puhetta kaiken aikaa ja on suuren osan ajasta sekaisin.
Tee sitä, mitä rakastat
7.7.2021
Mikä on intohimosi? Oletko matkalla sinne? Jos et ole, mikä tulee tiellesi? Onko se tunne, ajatus, muisto tai muu epämukava tuntemus sisälläsi? Onko se tärkeämpi kuin suunta, johon haluat mennä?
Suurin osa mielen esteistä johtuu pyrkimyksistä välttää tai hallita sisäisiä tuntemuksia: muistoja, ajatuksia, tunteita. Voisimmeko välttämisen ja hallinnan sijaan vain pysähtyä ja kuunnella?
Kun opimme antamaan tilaa näille tuntemuksille, niiden vaikutusvalta vähenee. Kun kuuntelemme tarkasti, ne kuiskaavat meille.
Epämukavuus sisällämme osoittaa arvoihin. Elämän vaikeimmat ja tärkeimmät asiat kulkevat käsi kädessä. Mitä suurempi kuilu sen välillä, missä olet ja missä haluaisit olla, sitä suurempi ahdistus.
Minkä muutoksen voisit tehdä jo tänään? Sen ei tarvise olla mikään sankariteko. Askel saa olla pieni, kunhan se vie kohti arvojasi. Sen ei tarvitse tuntua hyvältä, se voi olla epämukavuusalueella.
On tärkeää oppia hyväksymään asiat, joihin ei voi vaikuttaa, ja muuttaa sitä, mitä pystyy
.
Vaikeudet ovat normaalia
3.7.2021
Elämä on vaikeaa (myös psykologin elämä). Todella moni meistä on kamppaillut itsekritiikin, ahdistuksen tai masennuksen kanssa. Se on normaalia.
Suurin osa ihmismielen ongelmista asettuu diagnoosiluokituksen ulkopuolelle: parisuhdeongelmat, yksinäisyys, peliriippuvuus, rasismi, prokrastinaatio, netflix-maraton, tupakointi, jatkuva somettelu.
Mielenterveyden asiantuntijat ovat koulutettu näkemään oireiden taustalla latentteja sairauksia: masennus, ahdistushäiriö, persoonallisuushäiriö. Diagnostiseen tutkimukseen on uponnut miljardeja dollareita, mutta se ei ole onnistunut selvittämään, mistä ihmisten kärsimys johtuu tai mitä sille tulisi tehdä. Siitä huolimatta näkökulma on levinnyt oppikirjoihin, mediaan ja kielenkäyttön.
Mitä jos oireet kertovatkin siitä, että elämä epätasapainossa? Mitä jos lääkkeiden sijaan tarvitaan mielentaitoja, tunnetaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, läsnäolotaitoja tai esimerkiksi opiskelutaitoja?
Koulu ei opeta näitä elämäntaitoja. Kymmenenvuotias osaa laskea matematiikkaa, mutta ei tiedä, miten toimitaan, kun saa paniikkikohtauksen, kun läheinen sairastuu, kun mieli alkaa vertailemaan omia arvosanoja kaverin arvosanoihin tai kun somen käytöstä tulee riippuvuus.
Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Tarvitsemme taitoja elää tässä maailmassa, tämän mielen kanssa.
Vaihda työtä
30.6.2021
Tyytyväisiä ovat ihmiset, joilla on työssään enemmän vaikutusvaltaa kuin vähemmän vaikutusvaltaa samassa konttorissa, samalla palkalla ja samassa asemassa.
Tylsä työ pakottaa patoamaan epämukavuuden sisälleen. Tylsän työpäivän päätteeksi lysähdetään television ääreen.
Lähde pois. Voit tehdä niin vaikka huomenna. Mikä estää?
Meissä kaikissa on puoli, joka ajatteleen ”jos ostan lisää roinaa, hankin mersun ja talon, muut ajattelevat, että minä pärjään hyvin”.
Oma työhistoria: rakennusapulainen, postilajittelija, puhelinmyyjä, lehtien pinoaja liukuhihnalle, mainosten jakaja, toimistosiivooja, ruokakaupan hyllyttäjä, ärrän myyjä, ylioppilaslehden toimittaja, tutkimusapulainen, kirjan taittaja, kirjoittaja, valokuvaaja, psykologi, kouluttaja. Puhelinmyyjänä työskentelin kolme tuntia ja siivoojana yhden päivän, jonka jäkeen irtisanouduin. Puhelinmyyjän ammattia kokeilin uudestaan muutama kesä sitten, ja sain potkut, koska en myynyt mitään. Se oli täydellistä. Sen jälkeen en ole tehnyt kesällä töitä.
Kohti vai pois?
28.6.2021
Kyse on lähestymisestä tai välttämisestä. Kaikissa terapiasuuntauksissa keskeinen psykopatologinen ongelma on sisäisten kokemusten välttäminen. Se on universaali tie kärsimykseen.
Kysyn asiakkailta ensimmäisenä: mitä teet, kun ahdistus, stressi, itsekritiikki tai muu sisäinen kokemus häiritsee sinua? Mitä mielesi kertoo sinulle? Mitä ohjeita se antaa epämukavuuden välttämiseksi?
Aika monilla mieli neuvoo jäämään sänkyyn, välttämään läheisiä, katsomaan televisiota, ylisuoriutumaan, hakemaan hyväksyntää somesta. Oleko koskaan yrittänyt pitää ilmapalloa veden alla? Välttämisessä on jotain samanlaista. Voit hallita epämukavuutta, mutta menetät hallinnan elämästä. Saat hallinnan tunteen, mutta tunne hallitsee sinua. Jos haluat kääntää elämäsi suuntaa, pyri mielummin jotain kohti kuin jostain pois.
Kyse on arvoista. Mistä välität eniten elämässäsi? Vapaa-ajasta, hyvinvoinnista, muista ihmisistä, itsestäsi? Jos epämukava tunne ei olisi ongelma, mitä voisit tehdä toisin? ’
Kyse on myös halukkuudesta. Oletko halukas menemään epämukavuusalueelle? Oletko halukas menemään kohti epämukavuutta, jonka hyvä elämä tuo tullessaan? Elämän tärkeimmät asiat herättävät koko tunteiden kirjon.
Kolme isointa ongelmaa
22.6.2021
Uskon, että jokaisella ihmisellä, riippumatta siitä kuinka pitkään on kärsinyt ja siitä miksi kärsii, on mahdollisuus muuttaa elämän suuntaa.
Keskitytään diagnoosien ja oireiden sijaan siihen, mikä on muutoksen tiellä. Ongelmien taustalla ei ole mielen sairastuminen, vaan normaalit mielen prosessit, joihin voimme vaikuttaa. Olemme kaikki samassa veneessä. Meillä kaikilla on tämä sama ongelmia rakentava mieli.
Kun oivaltaa, mistä ongelma johtuu, avautuu mahdollisuus muutokseen. Kolme isointa psykopatologista prosessia:.
Epämukavien tunteiden välttäminen, ajatuksiin sulautuminen ja arvojen vastainen käyttäytyminen.
Kolme kysymystä: Jos tunne ei olisi ongelma, mitä voisit tehdä toisin? Jos ajatukset eivät rajoittaisi sinua, mitä kohti menisit? Jos käyttäytyisit niin kuin se ihminen, joka haluat olla, miten toimisit itseäsi ja muita kohtaan?
Kun muutat suuntaa, kannattaa pyrkiä mahdollisimman pieneen muutokseen. Ensimmäinen askel on kuin dominoefekti, ja johtaa suurempaan muutokseen myöhemmin.
Mitä on kärsimys?
17.6.2021
Jos olet kamppailut ahdistuksen kanssa, olet saattanut käyttää paljon aikaa tunteiden hallintaan: liikuntaa, rentoutumista, positiivista ajattelua, ajatusten siirtämistä muualle, meditaatiota tai terapiaa.
Se on ymmärrettävää, koska tätä meille opetetaan. Jopa mielenterveyden asiantuntijat puhuvat tunteiden hallinnasta. Valitettavasti yritykset hallita, vähentää ja välttää epämukavia tuntemuksia johtaa usein aikaa ja energiaa syövään kamppailuun, ja aiheuttaa lisää ongelmia.
Kun tekee ahdistuksesta vihollisen, sitoo itsensä tunteeseen. Kun arjen valinnat perustuvat ahdistuksen hallintaan, ahdistus ohjaa elämää. Elämä menee suuntaan, johon ei haluaisi sen menevän. Netflixiä, somettamista, ylisuoriutumista, prokrastinaatiota, sänkyyn jäämistä, lääkkeitä, päihteitä. Kun elämä kaventuu, epämukavuus kasvaa. Kipua kivun päälle. Sitä on kärsimys.
Ahdistuksen hallinta sitoo myös ajattelun tunteeseen. Jos haluaa jostain eroon, tulee kaiken aikaa tarkistaa, onko se lähtenyt mihinkään. Tästä syystä ahdistuksen kanssa kamppailu tekee elämästä nauttimisen vaikeaksi. Myönteisten tunteiden aalto aiheuttaa jännistystä. Kun elämässä menee hyvin, niin mieli murehtii: ”milloin se tulee takaisin”. Ja kun se tulee, se tulee kahta kauheampana. Ahdistusta ahdistuksesta.
Jos olet tässä tilanteessa, et ole sairas, sinussa ei ole mitään vialla, mutta saatat olla jumissa ongelmallisissa tavoissa hallita sisäisiä kokemuksia.
Tutki ympärilläsi olevia asioita minuutin ajan, ja sano kaikelle mitä näet, ”ei, en halua sitä”, ”vihaan sitä”, ”siitä haluan eroon”. Tee sama uudestaan, mutta nyt sano kaikelle mitä näet ”kyllä, se saa olla tuossa”, ”se riittää”, ”se on hyvä juuri tuollaisena”. Tuntuiko hyväksyntä erilaiselta? Asiat eivät muuttuneet mihinkään, mutta suhtautumistapasi muuttui. Se on tarkoitus.
I Can`t Breathe
3.2.2020
Myötätunto ei ole syntymälahja. Lähes jokainen meistä on nähnyt videon, jossa George Floyd menehtyy poliisin polven alla. Rasismin juuret kumpuavat syvältä ihmismielen pimeistä puolista. Mikään ei muutu, jos emme huomaa näitä mielen taipumuksia.
Rasismissa ei ole kyse vain ihon väristä. Samat ihmiset, jotka suhtautuvat ennakkoluuloisesti eri kulttuureihin, suhtautuvat ennakkoluuloisesti myös naisiin, homoihin, köyhiin ja muihin, jotka eivät kuulu omaan ryhmään.
Steven Hayes tutki muutama vuosi sitten ennakkoluulojen taustalla olevia psykologisia mekanismeja. Syrjivät asenteet olivat yhteydessä alhaiseen mindfulness aspektiin: tarkkailijaminään. Se on minuuden ”tiedostava” puoli, josta käsin huomaamme asioita. Se on taitoa astua ulos mielen sisältä ja ottaa omiin kokemuksiin perspektiiviä. Se on taitoa ottaa perspektiiviä muiden ihmisten kokemuksiin ja asettua heidän asemaan. Se on taitoa ymmärtää muita ihmisiä. Se on taito, mitä tulisi opettaa ala-asteella.
Juuri nyt elämä pyytää meitä kuvittelemaan, miltä tuntuu kun polvi painaa kaulan päällä, kädet selän takana raudoissa. Ota hetki ja tunne, miltä se tuntuu, kun et pysty hengittämään. Tunne on epämukava, mutta nyt ei voi juosta karkuun.
Metsästäjä-keräilijä
3.2.2020
Mieli on rakentunut metsästämiseen ja keräilyyn. Kun metsästämme, määrittelemme kohteen ja yritämme saavuttaa sen. Pyrimme kouluun, etsimme puolison ja haemme työpaikkaa. Siirrymme aina kohteesta toiseen, aina riittämättömyydestä poispäin.
Mutta kolme yleisintä huumausainetta: menestys, materia ja huomio ei koskaan täytä riittämättömyyttä. Koska olemme riippuvaisia, marssimme toisten ihmisten rummutuksen tahdissa. Älä kysy, mitä sinun pitää tehdä tai mitä muut odottavat sinulta. Marssi sen sijaan omassa rytmissäsi.
Kysy itseltäsi: jos olisit rikas ja jos olisit saanut muiden arvostuksen, mitä sitten tekisit? Ihmiset ovat luontaisesti kiinnostuneita joistain asioista enemmän kuin toisista. Kirkasta arvojasi. Miten haluat olla tässä maailmassa? Keiden kanssa haluat viettää aikaa? Mitä haluat tehdä ja mille haluat omistautua? Uskalla olla totuudenmukainen.
Menneisyys on tapahtunut, mutta tulevaisuus voi olla parempi. Onnellisuus ei tule, kun saavutat päämäärän, vaan silloin kun olet matkalla.